Heippa!
Olen viime aikoina miettinyt kovasti, ihmisten suhtautumista eläimiin. Mitä me haluamme eläimistä? Ruokaa, testaajaa, rahaa, ylpeyttä, ystävää, lohduttajaa, silitettävää? Haluavatko ihmiset aina hyötyä eläimistä, keinolla millä hyvänsä? Otetaanpa esimerkki: pikkutytöllä on ihana pikkuinen kissan pentu. Hän saa kavereita, sillä verukkeella. Pikkutyttö saa myöskin ylpeyden aihetta (pikkutyttö miettii: " Minullapa on *hih näin söpö kissa. Kaikki kiinnittävät nyt huomion minuun!". Eläin on välikätenä tähänkin asiaan. Entä kun pikkutytöstä kasvaa "isotyttö" ? Ja harrastukset ynnä muut tulevat kuvioihin? Jääkö aikaa kissalle, vai onko kissanpentu elänyt jo aikansa? Pienestä suloisesta pennusta tulee vanha kissa, meneekö uutuuden viehätys? Taitaa, riippua ihmisestä. Näin video pätkän kiinalaisesta turkisten tuotanto menetelmistä. Supikoira nyljetään elävältä, eli elävä eläin laitetaan roikkumaan johonkin ja sitten van turkki pois! Eläimeen sattuu.Kenenkään on varmaan vaikea kuvitella sitä kipua? Kun turkki on revitty, supikoira on vain verinahkainen olento jonka suusta tulee verta. Supikoira voi elää n. 5-10 minuuttia sen jälkeen kun turkki on otettu. Toivottavasti pystytte hahmottamaan kuvan tällein, koska en suosittele kenenkään katsottavaksi tuota julmaa nyljentä-näytelmää.
Turkistuotanto
Kiinan merkitys turkistuottajamaana kasvaa vuosi vuodelta. Kiina on kärjessä myös kaniturkkien ja minkkiasujen valmistuksessa. Erityisesti Hong Kong on turkiskaupan tärkeä keskus, koska paikallisissa yrityksissä valmistetaan turkisasuja kaikkialle maailmaan.
Globaalissa turkiskaupassa merkit viittaavat siihen, että nahkojen käsittely ja pukineeksi valmistaminen on siirtymässä enenevässä määrin Euroopasta Kiinaan.
Vuonna 2005 Kiinan turkisten ja turkisvaatteiden tuonnin arvo oli 271,5 miljoonaa. Viennin kokonaisarvo oli 2,1 miljardia euroa. Venäjä on Kiinalle tärkein loppuostaja: Vuonna 2005 Kiina vei 1,3 miljoonan euron edestä turkisvaatteita ja somisteita Venäjälle.
Sisämarkkinoilla erityisesti Manner-Kiinaan nousee uusia turkisten valmistuskeskittymiä. Alueellisen, jopa 10% vuosittaisen talouskasvun ansiosta myös turkisten kysyntä nousee alueella. Kaupan keskittymiä ovat Harbin, Jilin, Changchun , Beijing ja Shanghai ympäristöineen. Alueelle nousee koko ajan turkiksia valmistavia ja myyviä liikkeitä, jopa pelkkiä turkiksia myyviä tavarataloja.
Olematon eläinsuojelulainsäädäntö
Turkiseläinten kohtelu Kiinan tarhoilla on vaihtelevaa, eikä turkiseläinten pitoa tai kohtelua säädellä minkäänlaisella
lainsäädännöllä. Rajoitusten puute on johtanut paikoin eläinten erittäin julmaan kohteluun ja käsittelyyn.
Useat eläinsuojelujärjestöt, kuten aasialainen EAST International ja sveitsiläinen Swiss Animal Protection Society ovat paljastaneet vakavia puutteita ja eläinten julmaa kohtelua kiinalaisilla turkistarhoilla. Järjestöjen kuvaamassa videomateriaalissa näytetään alkeellisia olosuhteita, joissa ketut ja minkit elävät. Eläimillä näkyy runsaasti häiriökäyttäytymistä ja tietojen mukaan poikaskuolleisuus on erittäin suurta, mikä on osoitus vakavista hyvinvointiongelmista.
Materiaaleista on myös paljastunut, kuinka eläimet kuljetetaan markkinoille, missä ne nuijitaan tai hakataan maata vasten kuoliaaksi. Aina tappaminen ei onnistu, vaan eläimiä myös nyljetään elävältä.
Katso PETA TV:n filmi (HUOM! Sisältää erittäin raakaa materiaalia! Ei suositella herkille eikä alle 18-vuotiaille.)
Eläinrakkaan ihmisen on niin vaikea tajuta miksi tälläistä tehdään. Eikö tuollaisilla ihmisillä ole moraalia?! Eikö ne voi samaistua eläimen asemaan? Eikö niitä okseta tehdä noin? Eikö niitä riipaise sydämmestä kun ne näkevät eläimen huutavan parempaa elämää? Miten joku voi tehdä noin? Olin eilen töissä hesyssä (helsingin eläinsuojelu yhdistys) (taksvärkki päivä, vapaaehtoistyö). Olimme kissojen kanssa, siivosimme jne. Lisäksi saimme olla 8 kissan pennun kanssa! Voi kuinka ne olivat suloisia. Ja aikuiset kissat olivat jotkut varmasti kokeneet kovia, ja silti ihmistä tultiin puskemaan. Eläin antaa anteeksi, vaikka ihminen olisi tehnyt mitä (tietenkin on yksilö eroja), ja tietenkin luottamiseen menee kauan. Kissan pennuilla ei ollut emoa, se riipaisi sydämmestä. He kasvoivat ilman äitiä. Eikö kaikilla kuuluisi olla äiti? Jotkut kissat sähisivät ja olivat arkoja. En yhtään ihmettele..rankkaa kissoilla varmasti on ollut, onneksi he nyt sentään ovat turvassa hesyssä! Luin myös lehtiartikkelin miehistä, joiden kotoa oli löytynyt kissan ruumis. Pesukoneesta oli löytynyt kissan karvoja, sen kuolleen. Miehet olivat laittaneet kissan pesukoneeseen elävältä. Karmiva ja julma kuolema, yleensä rupean itkemään miten joku voi olla noin ilkeä, julma ja paha. Aina tulee olemaan ihmisiä, jotka jättävät kissan pennut roskikseen, rääkkäävät eläimiä, kangistuvat kaavoihinsa ja eivät pidä eläimiä ihmisen arvoisina. Niin paljon kysymyksiä ja niin vähän vastauksia. Onneksi on ihmisiä jotka todella välittävät!
Kiitos, kaikille vieraskirjan eläinystäville!

Allekirjoita adressi, kiinan turkistarhauksen loppumiseksi!!!!!
www.adressit.com/kiinan_turkistarhaus